iiskan epäblogihttp://xn--niemel-gua.fi/2015-11-01T13:12:00+02:00Juhamatti Niemeläiiska@iki.fiKokeilussa vaihtoehto Facebookillehttp://xn--niemel-gua.fi/2015/11/kokeilussa-vaihtoehto-facebookille.html2015-11-01T13:12:00+02:002015-11-01T13:12:00+02:00<p>Törmäsin Tsu.co -yhteisöpalveluun <a title="Tsu.co haastaa Facebookin" href="http://www.rollemaa.org/tsu-co-haastaa-facebookin/">Rollemaa.org</a> -blogin kirjoituksen
kautta. Erityisesti oman mielenkiinnon herätti Facebookin suhtautuminen uuteen
palveluun: tilien linkitys palveluiden välillä on estetty ja on väitetty myös
uutisvirtojen suodattuvan kadottaen tsu.co -linkkejä sisältävät päivityksent.
Jos jokin saa alalla vakiintuneen toimijan käyttäytymään noin, sietää
tulokkaaseen tutustua.</p>
<p><a href="http://tsu.co/iiska"><img alt="iiska @ tsu.co" src="/images/post_images/2015-11-01-tsuco.jpg" /></a></p>
<p>Palvelu pyrkii erottumaan bisnesmallillaan. Tarkoituksena sivuston mukaan on
saada rahaitus mainostuloilla, ja jakaa osa siitä käyttäjille, jotka ovat
onnistuneet tekemään tarpeeksi merkittäviä julkaisuja palvelussa.</p>
<p>Tämä näkyy palvelussa myös helposti löytyvinä ja toimivina analytiikkatyökaluina
omien julkaisujen näkyvyyden ja vaikuttavauuden tarkasteluun.</p>
<p>Julkaisujen yksityisyyteen liittyvät asetukset ovat yksinkertaiset. Julkaisu on
julkinen, tai sitten vain kavereille näkyvä. Muuten ulkoasu ja toiminnot ovat
hyvin samankaltaiset, mitä muissa vastaavissa palveluissa kuten FB, Diaspora,
Ello, Twitter jne…</p>
<p>Jännä nähdä miten tässä käy, itse löydyn tuolta tunnuksella <a href="http://tsu.co/iiska">iiska</a>.
Rekisteröitymiset ovat tavallaan kutsupohjaisia – tunnusta tehdessä pitää tietää
jonkun käyttäjän tunnus, joten voit halutessasi käyttää vapaasti omaani.</p>
X.Org skrollausjumittelun korjaus (Ubuntu 14.10, Lenovo Z50-70)http://xn--niemel-gua.fi/2014/12/x-org-skrollausjumittelun-korjaus-ubuntu-14-10-lenovo-z50-70.html2014-12-29T21:47:00+02:002014-12-29T21:47:00+02:00<p>X.Org alkoi oireilla Heidin uudessa Lenovo Z50-70 läppärissä, jossa on käytössä
Ubuntu 14.10. Ongelma ilmeni ruudun vierityksen jumitteluna ja ajoittaisena
ikkunoiden hallinnan kaatuiluna.</p>
<p>Selkeiten se toistui Facebookin uutisvirtaa touchpadilla tai nuolinäppäimillä
skrollatessa, jolloin siitä tuli käytännössä käyttökelvoton.</p>
<p>Onneksi tästä jäi myös selkeät jäljet dmesg -lokiin, jonne alkoi ilmestyä
seuraavan kaltaisia rivejä:</p>
<pre><code>[drm] Enabling RC6 states: RC6 on, RC6p off, RC6pp off
[drm] stuck on render ring
[drm] GPU HANG: ecode 0:0x87d3bffa, in Xorg [1501], reason: Ring hung, action: reset
</code></pre>
<h2>Ratkaisu</h2>
<p>Ylläoleva lokipätkä helpotti asian selvittelyä ja syypääksi paljastui
Haswell:iin integroitu näytönohjain ja tämän <code>i915</code> kernel moduli, johon
liittyen löytyi <a title="[drm] GPU HANG: ecode 0:0x87d3bffa, in compton [2243]" href="https://github.com/chjj/compton/issues/233#issuecomment-59079057">avulias kommentti Compton projektin bugikannasta</a>.</p>
<p>Kokeilin siis ongelman kiertämistä kernel parametreilla: <em>drm.vblankoffdelay=1
i915.semaphores=0 i915.modeset=1 i915.use<em>mmio</em>flip=1 i915.enable_ppgtt=1</em>,
jolloin toiminta oli taas normaalia.</p>
<p>Asetuksista saa pysyvän etsimällä tiedostosta <strong>/etc/default/grub</strong> muuttujan
<code>GRUB_CMDLINE_LINUX</code> määrittely ja lisäämällä paremetrit siihen. Oletuksena
muuttuja on Ubuntu 14.10:n tapauksessa tyhjä, jolloin siitä tulee:</p>
<pre><code>GRUB_CMDLINE_LINUX="drm.vblankoffdelay=1 i915.semaphores=0 i915.modeset=1 i915.use_mmio_flip=1 i915.enable_ppgtt=1"
</code></pre>
<p>Tätä käytetään <strong>/etc/grub.d</strong> hakemiston skripteissä, jotka luovat varsinaiset
Grub -asetusten käynnistysvalinnat, ja ne täytyy muutoksen jälkeen generoida
uudelleen komennolla:</p>
<pre><code>$ sudo update-grub
</code></pre>
Haaksirikkoinen Marsissahttp://xn--niemel-gua.fi/2014/11/haaksirikkoinen-marsissa.html2014-11-09T19:10:00+02:002014-11-09T19:10:00+02:00<p>Vähän aikaa sitten sain päätökseen <a href="http://andyweirauthor.com/books/the-martian-hc">Andy Weirin kirjoittaman kirjan The Martian</a>. Pidin kirjasta ja blogi on ollut tovin hiljainen, joten ajattelin kirjoittaa sivuston historian ensimmäisen kirjaesittelyn.</p>
<!-- more -->
<p>Kirja on kuin <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Apollo_13">Apollo 13</a> ja <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Robinson_Crusoe">Robinson Crusoe</a> -fuusio lähitulevaisuudessa, jossa NASA on onnistuneesti suorittanut kaksi ensimmäistä miehitettyä Mars -lentoa. Päähenkilö kuuluu epäonnisen kolmannen lennon miehistöön, ja joutuu hankalien sääolojen takia hylätyksi planeetalle muiden evakuoituessa.</p>
<p>Jos asetelmaa vertaa perinteisiin haaksirikkoinen autiolla saarella -tarinoihin, on tässä päähenkilö todella yksin ja epätoivoisessa tilanteessa. Saarella pystyy jollakin tavalla toivomaan, että <em>“ehkä huomenna horisonttiin ilmestyy laiva”</em>.</p>
<p>Seurauksena on runsaasti analyyttistä ongelman ratkontaa ja macgyverointia sisältävä, suurimmaksi osaksi päiväkirjamuotoon kirjoitettu selviytymistarina. Lisäksi kirjailija on pyrkinyt tekemään tarinasta tieteellisesti mahdollisimman uskottavan yksityiskohtineen.</p>
<p><a href="http://instagram.com/p/uPvJP5t9vq/"><img title="Takapenkin viihdykkeet syyslomareissulla" alt="kuva" src="/images/post_images/20141109-the_martian.jpg" /></a></p>
<div class="spoilers">
<p>Itselle koukuttavinta sisältöä olivat vaiheet, jotka liittyivät viestintäkeinojen kokeiluun ja kehittelyyn varsinaisen Mars -asumuksen antennien tuhouduttua.</p>
<p>Esimerkiksi kivien järjestäminen morsetukseksi, jota voidaan tulkita maasta käsin satelliittikuvista, tai sitten kaksisuuntaisen viestien vaihdon mahdollistaminen vanhalla Pathfinder -luotaimella, jossa toimi vain kamera ja kameraa pyörittävä moottori näiden radioyhteyksineen.</p>
</div>
<p>Kirjassa kävi myös hyvin ilmi suurten etäisyyksien aiheuttaman latenssin vaikutus viestintään. Reaaliaikainen keskustelu tai chättäily ei ole mahdollista, vaan astronautit vastaanottivat aluksessa ollessaan kerran vuorokaudessa datapaketteja sisältäen sähköposteja, sekalaisia tiedostoja yms.</p>
<p>Tämä sai miettimään minkälaiseksi pitäisi koko ihmiskuntaa yhdistävän internetin muodostua, jos joskus päästään levittäytymään muualle tältä pallolta ja kaistanleveyttä suurempi rajoite olisi latenssi. Ehkä <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Usenet">Usenet</a> kokee siinä samalla renesanssin, vähän samassa hengessä kuin Vernor Vingen kirjassa <a href="https://www.goodreads.com/book/show/77711.A_Fire_Upon_the_Deep">A Fire Upon the Deep</a>.</p>
<h3>Linkkejä</h3>
<ul>
<li><a href="https://www.librarything.com/author/weirandy/interview">Andy Weirin haastattelu LibraryThing -blogissa</a> <em>(törmäsin kirjaan tämän kautta)</em></li>
<li><a href="http://andyweirauthor.com/">Kirjailijan omat sivut</a></li>
<li><a href="https://www.goodreads.com/book/show/18007564-the-martian">The Martian Goodreads.comissa</a></li>
</ul>
Minäkin siirryin Feedlyynhttp://xn--niemel-gua.fi/2014/05/minakin-siirryin-feedlyyn.html2014-05-25T17:06:00+03:002014-05-25T17:06:00+03:00<p>Muutama vuosi sitten etsin
<a href="/2010/09/vaihtoehtoja-googlelle.html">vaihtoehtoja osalle Googlen palveluista</a>
ja olen sen jälkeen lukenut RSS -syötteet itse hostatulla
<a href="http://tt-rss.org/">Tiny Tiny RSS</a> -palvelulla ja tablettikäytössä sen
“virallisella” <a title="TTRSS-Reader for Android" href="https://play.google.com/store/apps/details?id=org.ttrssreader">Android -sovelluksella</a>.</p>
<p>RSS -syötteethän ovat kätevä tapa seurata suosikkisivustoja
vierailematta jatkuvasti itse niillä ja ilman pelkoa, että uutta
sisältöä hukkuisi käyttäjäkohtaisen “personoinnin” taakse, kuten
vaikkapa Facebookin tilapäivityksillä on tapana. Erityisesti
verkkaisempaan tahtiin päivittyvien blogien seurantaan ne ovat
verrattomia.</p>
<p>Koko tänä aikana TT-RSS on kehittynyt huimasti ja aktiivisesti
julkaistut päivitykset ovat olleet suhteellisen ongelmattomia asentaa,
mutta kaikesta tästä huolimatta aloin kaivata jollain hankalasti
määriteltävällä tavalla uudenlaista käyttökokemusta.</p>
<p>Oli siis aika kokeilla jotain uutta ja päädyin testaamaan Feedlyä
<a href="http://jarkkotervonen.com">Tervosen Jarkon</a> suositusten
perusteella. Ironisesti tämä liike vei nyt takaisin isomman
pilvipalvelun pariin.</p>
<p>Työpöytäkäytössä <a href="http://feedly.com">Feedly</a> pyörii selaimessa. Nexus 7
-tabletissa ja Jollassa käytössä on Feedlyn Android
-sovellus. <a href="http://verteksi.net/soks/2014/05/21/jolla-ja-sailfish-os-sovellustarjonta-osa-2/">Verteksi.net -blogista</a> bongasin
Jollalle myös pari Sailfish -sovellusta: <a href="https://code.google.com/p/harbour-feedhaven/">Feed Haven</a> ja
<a href="https://gitorious.org/apps-4-sailfish/feed-me/">Feed'me</a>, mutta niitä en ole vielä testannut.</p>
<h2>Mikä Feedlyssä viehättää</h2>
<p>Käyttöliittymä on kokonaisuutena varsin kivan oloinen, mutta heti
ensinäkemältä innostuin Home -näkymään, koska se kykenee tarjoilemaan
tuoreimmat artikkelit mukavasti aamupalan mittaisina paketteina.</p>
<p>Toki tuoreimpien artikkeleiden lukemiseen löytyy toiminnot lähes
kaikista RSS -lukijoista, mutta Feedlyn toteutuksessa selaamisessa
pääsee joskus myös loppuun asti, vaikka lukematonta olisi paljon
jäljellä, mikä osaltaan hieman ehkäisee infoähkyn syntymistä.</p>
<p>Lisäksi uusien syötteiden lisääminen on kätevää. Kokonaisen osoitteen
sijaan useimmiten riittää, että hieman tapailee sivuston tai domainin
nimeä, mikä helpottaa käyttöä erityisesti kännykän kanssa.</p>
<p>Siirtyminen TT-RSS:stä Feedlyyn oli helppoa molemmista löytyvän OPML
export/import -toiminnon ansiosta ja samasta syystä myös Feedlystä on
helppo aikanaan jatkaa eteenpäin, jos sen viehätys sattuu häviämään.</p>
Heebo koukuttaahttp://xn--niemel-gua.fi/2014/03/heebo-koukuttaa.html2014-03-08T00:00:00+02:002014-03-08T00:00:00+02:00<p><a href="http://sjoberg.fi/software/heebo.html">Heebo</a> on Jolla ja N9 -puhelimille saatavilla oleva
pulmapeli, johon törmäsin vastikään kaverini suosituksesta. Jäin
välittömästi koukkuun.</p>
<div class="aligncenter">
<a href="/images/post_images/20140308-heebo-store.jpg"><img src="/images/post_images/20140308-heebo-store-small.jpg"></a>
<a href="/images/post_images/20140308-heebo-in-action.jpg"><img src="/images/post_images/20140308-heebo-in-action-small.jpg"></a>
</div>
<p>Perus pelimekaniikka on yksinkertainen “yhdistä kolme samanlaista”
-tyyppinen. Näkymä on täynnä eri värisiä heeboja ja mahdollisia
esteitä. Siirtoja tehdään vaihtamalla kahden vierekkäisen heebon
paikkaa, ja kun näin muodostuu vähintään kolmen samanlaisen rivi tai
pino, häviävät ne pelilaudalta värjäten taustaruudut keltaisiksi ja
ruudun yläreunasta tippuu tilalle uusia heeboja, joten pelilauta ei
pääse tyhjenemään. Kun kaikki ruudut on värjätty on taso pelattu
läpi. Siirtoja on mahdollista tehdä vain jos siitä seuraa tämä
tilanne.</p>
<p>Mietin, että mikä tässä aiheuttaa addiktiota ja keksin sille kaksi
syytä: stressittömyys ja palkitsevuus.</p>
<p>Stressittömyys näkyy pistelaskurin ja aikarajojen puuttumisena. Peli
on puhdasta etenemistä, jossa ei varsinaisesti voi jäädä jumiin, koska
mahdollisten siirtojen loppuessa pelilauta sekoitetaan uudelleen.</p>
<p>Palkitsevuus syntyy siitä, kun lähes jokaista hyväksyttävää siirtoa
seuraa suurempi ketjureaktio tai vähintään samankaltainen ilotulitus
kuin Tetriksessä pelaajan onnistuessa kokoamaan yhtenäisen rivin.</p>
Toinenkin blogihttp://xn--niemel-gua.fi/2014/01/toinenkin-blogi.html2014-01-18T00:00:00+02:002014-01-18T00:00:00+02:00<p>Olen pitkään halunnut kirjoittaa blogia myös englanniksi ja siitä
syystä kovasti pähkäillyt vaihtoehtoja, miten toteuttaa hyvin
monikielinen sivusto. Lopulta päädyin ratkaisemaan asian niin, että
perustin viime syksynä uuden <a href="http://byteplumbing.net">Byte Plumbing</a> nimisen
blogin englanninkieliselle sisällölle.</p>
<p>Tarkoituksena on pitää uuden blogin linja enemmän ammatillisessa
sisällössä käsitellen web- ja muuta sovelluskehitystä ja niihin
liittyviä asioita ja pitää tämä epäblogin puoli muissa
harrastussisällöissä. Mutta välillä tilannetta varmasti määrittää
sekin haluaako kirjoittaa millä kielellä.</p>
<p>Tähän mennessä olen kirjoittanut muunmuassa
<a href="http://byteplumbing.net/2013/12/how-i-setup-development-environments-with-vagrant/">virtuaalisten kehitysympäristöjen asennuksesta Vagrantilla</a>,
<a href="http://byteplumbing.net/2014/01/translating-ui-texts-in-jolla-applications/">Jolla -sovellusten lokalisoinnista</a> ja
<a href="http://byteplumbing.net/2013/12/mosh-ssh-alternative-for-unstable-networks/">esitellyt Mosh -protokollan</a>. <a href="http://mosh.mit.edu/">Moshiin</a> kannattaa
muuten tutustua, jos joudut ottamaan ssh -yhteyksiä epävakaiden tai
hitaiden verkkojen yli esim. mokkulan tai kännykän kanssa.</p>
<p>Mutta mistä nimi Byte Plumbing, eli “tavuputkityöt” – tai jopa
“bittiputkihommat”, jos otetaan taiteellisia vapauksia ja lipsutaan
sanatarkkuuden kanssa? Unix ja Linux -käyttöjärjestelmissä
<a href="http://en.wikipedia.org/wiki/Pipeline_%28Unix%29">putkella</a> ohjataan komentoriviohjelmien välillä toisen
ohjelman tulostetta eteenpäin toisen ohjelman
käsiteltäväksi. Operaatiota kuvataan pystyviivamerkillä |, jota
kutsutaan tästä syystä myös putketksi.</p>
Kokemuksia Jollastahttp://xn--niemel-gua.fi/2014/01/kokemuksia-jollasta.html2014-01-12T00:00:00+02:002014-01-12T00:00:00+02:00<p>Jolla on ehtinyt olla minulla käytössä nyt melkein kuukauden, joten on
sopivaa kirjoitella kokemuksia ja mietteitä laitteesta, sen
sovellusvalikoimasta, yhtiöstä ja yhteisöstä.</p>
<div class="aligncenter">
<a href="/images/post_images/20140112-jolla.png"><img src="/images/post_images/20140112-jolla-small.jpg"></a>
</div>
<p>Käyttöönotettaessa laite kyseli tavalliset peruskysymykset, sekä
lempivärin, jonka perusteella käyttöliittymän ulkoasu eli “Tunnelma”
valikoitui. Asensin myös päivityksen samantien näiden vaiheiden
jälkeen, koska puhelimen saadessani oli ensimmäinen
käyttöjärjestelmäpäivitys saatavilla.</p>
<p>Jollaa edeltänyt puhelimeni oli Android -laite, johon olin asentanut
<a href="http://www.cyanogenmod.org/">Cyanogen Mod</a> -käyttöjärjestelmän ja yhteystietojen siirto
onnistui tallentamalla ne Android -puhelimesta muistikortille Contacts
-sovelluksen Export toiminnon kautta. Vastaavasti Jollan puolella
löytyi asetuksista People/Henkilöt -sovelluksen asetukset ja sieltä
Import toiminto.</p>
<p>Yksi ensikättelyssä tuntuvimpia eroja on käyttöliittymän hipaisueleet
ylä- ja alareunojen vetovalikoille ja näytön ulkopuolelta aloitetut
hipaisut joilla aktiivinen sovellus työnnetään taka-alalle (sivuilta),
sammutetaan (ylhäältä) tai vilkaistaan ilmoitukset
(alhaalta). Mielestäni nämä oppi helposti – asiaa ehkä auttoi se, että
olin ehtinyt nähdä useamman Youtube -videon käyttöliittymästä ja
asennoidun siihen niin, että nyt pitää opetella uusi tapa.</p>
<p>Ruudun ylä- ja alareunojen (joissakin sovelluksissa) valikot ovat
käteviä ja esimerkiksi lukitusnäkymän vetovalikosta on helppo
vaientaa/palauttaa äänet, siirtyä soittamaan tai hypätä asetuksiin.</p>
<p>Sittemmin eleet ovat livahtaneet selkäytimeen siinä määrin, että
työpuhelimen virkaa toimittava Nexus 4 tuntuu kankealta ja
vanhanaikaiselta, kun sen Android -käyttäjärjestelmä ei tottele samoja
hipaisuja.</p>
<p>Puhelimen vakiosovellusvalikoimassa nettiselain oli hieman pettymys ja
siihen toivoisi ainakin vaakasuuntaista näkymää ja
synkronointimahdollisuutta. Selain käyttää samaa Gecko -kirjastoa kuin
Firefox, joten se toivottavasti mahdollistaa yhteensopivan
synkronoinninkin tulevaisuudessa.</p>
<p>Myös kartta- ja navigointitarpeisiin en ole löytänyt vielä itseä
miellyttävää ratkaisua, mutta jospa tämänkin suhteen tapahtuu
parannuksia tulevaisuudessa.</p>
<p>Akku on kestänyt koko päivän käyttöä ja olen ladannut puhelimen aina
öisin.</p>
<p>Tekstinsyötössä huomasin myös mukavan piirteen. Kun valitsee tekstiä
leikepöydälle kopioitavaksi, ruutu zoomaa tekstikenttään jolloin
valinnan hienosäätö on helpompaa. Valitettavasti toistaiseksi
kopiointi ei toimi Android -sovellusten ja puhtaiden Sailfish
-sovellusten välillä ristiin.</p>
<p>Linux -käyttäjän mieltä lämmittää, että asetuksista kehittäjätilan
aktivoinnin jälkeen käyttöön tulee myös terminaali -sovellus, jossa
toimivat hipaisueleet PageUp/PageDown -nappien korvikkeena, sekä
<a href="http://irssi.org">Irssin</a> ikkunoiden välillä vaihtamiseen. Myös ssh löytyy
vakiona, joten puhelimeen ei tarvitse asentaa mitään extraa
päästäkseen käyttämään irkkiä <a href="http://www.kapsi.fi">Kapsin palvelimella</a> pyörivän
<a href="http://tmux.sourceforge.net/">tmux</a> + <a href="http://irssi.org">irssi</a> -yhdistelmän avulla.</p>
<h2>Yhteisöllisyys</h2>
<p>Vaikuttaa siltä, että Jolla yhtiönä pyrkii hyvin huomioimaan
käyttäjien palautetta ja koen, että laitteen ympärille on saatu vahva
yhdessä tekemisen kulttuuri. Tämä erottuu selkeästi muista mobiili
-järjestelmistä, joissa asenne tuntuu olevan enemmän, että taustayhtiö
(Apple, Google, Microsoft) norsunluutornistaan sanelee miten heidän
valmistamaansa tuotetta tulisi käyttää.</p>
<p>Jollaan liittyvät kysymykset, parannusehdotukset, bugiraportit jne
hoituvat <a href="http://together.jolla.com">together.jolla.com</a> -palvelussa.</p>
<p>Lisäksi <a href="http://talk.maemo.org/forumdisplay.php?f=52">Maemo -foorumien Sailfish osio</a> ja
<a href="http://forum.jollausers.com/">Jolla Users</a> ovat aktiivisa foorumeita. Twitterissä
juttuja on kätevä bonggailla <a href="https://twitter.com/search?q=%23Jolla">#jolla -tagilla</a> ja
luonnolliseste <a href="http://www.freenode.org">FreeNode</a> -verkosta löytyy #jollamobile kanava.</p>
<p>Laitteen rautapuolta on myös mahdollista laajentaa toisten
puolikkaiden avulla ja se on poikinut monta mielenkiintoista
prototyyppiä ja projektia kuten:</p>
<ul>
<li><a href="http://talk.maemo.org/showthread.php?p=1404895">Akun lataus aurinkopaneelilla</a></li>
<li><a href="http://talk.maemo.org/showthread.php?t=92059">Langaton lataus</a></li>
<li><a href="http://talk.maemo.org/showthread.php?t=91535">Fyysinen näppäimistö</a></li>
<li><a href="https://together.jolla.com/question/7245/another-other-half-idea-oled-display/">Näyttö myös takakanteen</a></li>
</ul>
<h2>Sovellussuosituksia</h2>
<p>Virallisen sovelluskaupan lisäksi Sailfish ohjelmia löytyy
<a href="https://openrepos.net/">OpenRepos.net</a> -sivustolta. Android sovelluksia olen
asentanut <a href="https://f-droid.org/">F-Droid</a> -valikoimasta. Myös
<a href="http://jollafin.blogspot.fi/2013/11/play-store-for-jolla.html">Google Play on mahdollista ottaa käyttöön</a>, mutta itse
en ole sitä tehnyt ja pyrin muutenkin löytämään käyttötarkoituksiini
mieluummin Sailfish, kuin Android -sovelluksia.</p>
<p>Tässä muutamia joita käytän:</p>
<ul>
<li><a href="https://openrepos.net/content/basil/warehouse">Warehouse</a>: OpenRepos valikoiman selailuun ja asenteluun.</li>
<li>Sailbox: Dropbox client saatavilla Jolla Kaupasta</li>
<li><a href="https://openrepos.net/content/xmlich02/foursail">Foursail</a>: Foursquaren käyttöön</li>
<li><a href="https://openrepos.net/content/sfietkonstantin/friends">Friends</a>: Facebookin käyttöön. Löytyy sekä Jolla Kaupasta,
että OpenRepos valikoimasta</li>
<li><a href="https://openrepos.net/content/coderus/mitakuuluu">Mitäkuuluu</a>: WhatsApp -ohjelma</li>
<li><a href="https://openrepos.net/content/nieldk/mosh">Mosh</a>: Vaihtoehto SSH:lle, joka selviää epävakaissa ja hitaissa
verkoissa paremmin</li>
<li><a href="https://f-droid.org/repository/browse/?fdfilter=twidere&fdid=org.mariotaku.twidere">Twidere</a>: Twitterin käyttöön F-Droid -kokoelmasta</li>
<li><a href="https://f-droid.org/repository/browse/?fdfilter=firefox&fdid=org.mozilla.firefox">Firefox</a>: F-Droid -kokoelmasta</li>
<li><a href="https://f-droid.org/repository/browse/?fdfilter=keepassdroid&fdid=com.android.keepass">Keepassdroid</a>: KeepassX -yhteensopivaan salasanojen
hallintaan F-Droid -valikoimasta</li>
</ul>
<p>Vielä kaipaisin puhtaasti Sailfish -ohjelmaa KeepassX:llä
tallennettujen salasanojen hallintaan. <a href="https://github.com/jobe-m/ownkeepass">OwnKeepass</a>
-projektin tavoitteena on tehdä juuri sellainen, mutta viimeksi kun
kokeilin ko. sovellusta kääntää puhelimelleni, se ei suostunut avaamaan
salasanakantaani. Toinen vaihtoehto olisi siirtyä käyttämään
<a href="https://openrepos.net/content/ruedigergad/meepasswords">MeePasswordsia</a>.</p>
YLE Areena näkymään Raspbmc:llahttp://xn--niemel-gua.fi/2013/12/yle-areena-nakymaan-rasbmclla.html2013-12-01T00:00:00+02:002013-12-01T00:00:00+02:00<p>Tämä on tavallaan jatkoa aiemmalle
<a title="Älyä telkkariin Raspberry Pi:lla" href="/2013/11/alya-telkkariin-raspberry-pilla.html">Raspberry Pi kirjoitukselleni</a>. YLE Areenan
toimintaan saattaminen Raspberrylle on odotellut TODO -listalla nyt
tovin, koska siihen tarvittavien XBMC lisäosien asennus on hieman
työläämpi, kuin paljon käyttämäni TVKaista -pluginin.</p>
<p>Nyt pelkästään Areenan puolella näkyvä <a href="https://www.facebook.com/yleareena/posts/10152117245714203">IT-porukka</a>
-joulukalenteri motivoi säätämään Raspberrylle myös
<a href="https://github.com/miok/nettiteevee-xbmc">Areena -pluginin</a> toimintaan.</p>
<p>Areena -plugin sisältyy <a href="https://github.com/miok/nettiteevee-xbmc">nettiteevee-xbmc</a>
pakettiin, jossa on mukana lisäosat myös Katsomolle ja Ruudulle, mutta
Katsomo ei nopealla testailulla suostunut toimimaan ollenkaan, ja
Ruutukin toimi hyvin hitaasti jo pelkkien valikoiden selaamisessa.</p>
<p>Areenan käyttöönotto tekstityksiä lukuunottamatta onnistui seuraavin
asennustyövaihein.</p>
<h2>SSH -yhteys laitteeseen</h2>
<p>Pluginien ja niiden tarvitsemien ohjelmien ja kirjastojen asennus
tapahtuu SSH -etäyhteydellä, joka onnistuu Linuxeissa ja OSX:lla
seuraavalla komentorivikomennolla, kunhan olet ensin selvittänyt
Raspberry Pi -laitteesi IP -osoitteen.</p>
<pre><code>$ ssh pi@laitteen_ip
</code></pre>
<p>Oletussalasana tuoreen Raspbmc asennuksen <em>pi</em> -käyttäjälle on
<em>raspberry</em>.</p>
<h2>Yle DL asennus</h2>
<p>Areena -plugin käyttää <a title="Lataa videoita Yle Areenasta" href="http://aajanki.github.io/yle-dl/">Yle-dl</a> -sovellusta, joka asennetaan
ennen pluginien asennusta.</p>
<p>Päivitetään Raspbmc:n pakettivalikoima ja asennetaan Git
-versionhallinta, Python -pakettien hallinta, yle-dl -asennuksen
käyttämä Make ja varsinaiseen yle-dl käyttöön tarvittava rtmpdump.</p>
<pre><code>$ sudo apt-get update
$ sudo apt-get install git-core make rtmpdump python-pip python-dev
</code></pre>
<p>Ladataan yle-dl githubista pi -käyttäjän kotihakemistoon.</p>
<pre><code>$ git clone git://github.com/aajanki/yle-dl.git
</code></pre>
<p>Otetaan käyttöön kirjoitushetkellä tuorein vakaa yle-dl versio, eli 2.1.0.</p>
<pre><code>$ cd yle-dl
$ git checkout 2.1.0
</code></pre>
<p>Asennetaan tarvittavat Python -paketit.</p>
<pre><code>$ sudo pip install -r requirements.txt
</code></pre>
<p>Viimeistellään varsinainen asennus.</p>
<pre><code>$ sudo make install
</code></pre>
<h2>XBMC pluginit</h2>
<p>Kun yle-dl on asennettu, tarvittavien XBMC -pluginien asennus jatkuu
seruavaasti.</p>
<p>Siirrytään pi -käyttäjän kotihakemistoon ja ladataan nettiteevee
-pluginit githubista.</p>
<pre><code>$ cd ~pi
$ git clone git://github.com/miok/nettiteevee-xbmc.git
</code></pre>
<p>Linkitetään ko. hakemistossa olevat pluginit XBMC:n käyttöön.</p>
<pre><code>$ cd ~pi/.xbmc/addons
$ ln -s ~/nettiteevee-xbmc/plugin.video.katsomo
$ ln -s ~/nettiteevee-xbmc/plugin.video.ruutu
$ ln -s ~/nettiteevee-xbmc/plugin.video.yle
</code></pre>
<p>Jotta pluginit ilmestyvät XBMC:n Video -osion Addons -valikkoon, pitää
ohjelma käynnistää uudelleen esimerkiksi reboottaamalla laite.</p>
<p>Vielä pitäisi siis tutkiskella, miten tekstitykset saisi toimimaan,
sekä Ruudun ja Katsomon yleensäkin edes jollain lailla käyttöön.</p>
Älyä telkkariin Raspberry Pi:llahttp://xn--niemel-gua.fi/2013/11/alya-telkkariin-raspberry-pilla.html2013-11-10T00:00:00+02:002013-11-10T00:00:00+02:00<p><a title="Raspberry Pi | An ARM GNU/Linux box for $25" href="http://www.raspberrypi.org/">Raspberry Pi</a> on projekti, jonka tarkoituksena oli valmistaa
mahdollisimman edullinen Linux -tietokone opetuskäyttöön ja lasten
tutustuttamiseksi tietotekniikan mahdollisuuksiin.</p>
<p>Projekti onnistui tuottamaan niin mielenkiintoisen laitteiston, että
se päätyi myös osaksi monenlaisia harrasteprojekteja ja sai
ympärilleen aktiivisen yhteisön ja tukun erilaisia lisätarvikkeita
myyviä verkkokauppoja.</p>
<p>Itse päädyin rakentamaan laitteen pohjalta simppelin mediakoneen
olohuoneeseen TV:n seuraksi, eli se mahdollistaa lähiverkon koneille
tallennettujen videoiden katselun TV:n kautta, sekä muunmuassa <a title="TVkaista – Telkkari netissä" href="http://www.tvkaista.fi/">TV
-kaistan</a> ja Youtuben käytön isommalla ruudulla.</p>
<p>Raspberry Pi myydään pelkkänä piirilevynä, jonka voi itse istuttaa
mieleiseensä koteloon. Suomessa laitetta on saatavilla esimerkiksi
Verkkokauppa.comissa, mutta omani tilasin <a href="http://www.modmypi.com">Modmypi</a>:sta,
koska samasta paikasta löytyi kilpailukykyisin hinnoin kaikki
tarvikkeet myös TV -kiinnitykselle ja he myös lupaavat lahjoittaa
osuuden voitoistaan Raspberry Pi -säätiölle. Kotelon lisäksi
tarvittiin myös USB -wlan mokkula, jotta pystyin välttymään
ylimääräiseltä kaapeloinnilta.</p>
<p>Käyttöjärjestelmänä toimii <a href="http://www.raspbmc.com/">Raspbmc</a>, joka on
<a title="XBMC | Open Source Home Theatre Software" href="http://xbmc.org/">XBMC -kotiteatteriohjelmiston</a> ympärille rakennettu hyvin
viimeistelty ja vaivaton Linux
-jakelu. <a title="Raspbmc Linux installation" href="http://www.raspbmc.com/wiki/user/os-x-linux-installation/">Asennus Raspberryn käyttämälle SD -kortille</a>
oli hyvin suoraviivainen operaatio. Lisäksi otin käyttöön <a href="http://wiki.xbmc.org/index.php?title=Add-on:YouTube">Youtube</a> ja <a href="http://wiki.xbmc.org/index.php?title=Add-on:TVKaista.fi">TV-kaista</a> addonit XBMC:lle.</p>
<p>Ohjaaminen tapahtuu langattoman verkon yli hyödyntäen talouden Android
-laitteita ja <a title="Official XBMC Remote" href="https://play.google.com/store/apps/details?id=org.xbmc.android.remote">XBMC Remote -sovellusta</a>.</p>
<p><a href="/images/post_images/20131110_tvkiinnitys_large.jpg"><img alt="Kuva kotelon kiinnityksestä" src="/images/post_images/20131110_tvkiinnitys_medium.jpg" /></a></p>
<p>Kotelo on kiinnitetty TV:n taakse käyttäen seinäkiinnitykseen
tarkoitettuja ruuvinkierteitä ja näin vältyttiin siltä, että
TV-tasolle tulisi vielä yksi ylimääräinen (joskin hyvin pieni) boksi
lisää.</p>
<p>Tämänhetkisen järjestelyn pahimpana puutteena on kömpelö
vapaamuotoisen tekstin kirjoittaminen XBMC:n käyttöliittymässä, mutta
kaikenkaikkiaan lopputuloksena syntyi hinnaltaan varsin
kilpailukykyinen mediakone ja tähän astisista virityksistäni kenties
mukavin tapa hyödyntää <a title="TVkaista – Telkkari netissä" href="http://www.tvkaista.fi/">TV-kaistaa</a> olohuoneessa.</p>
<p>Lisäksi kiinnitys tv:n taakse mahdollisti sen, ettei olohuoneeseen
ilmestynyt näkyville yhtään ylimääräistä laitetta.</p>
Läppärin käyttötottumukset uusiksihttp://xn--niemel-gua.fi/2013/06/lapparin-kayttotottumukset-uusiksi.html2013-06-30T00:00:00+03:002013-06-30T00:00:00+03:00<p>Nuorempana Linux -käyttäjänä ikkunanhallintaa ja muita käyttöliittymän
osia tuli vaihdeltua ja säädettyä hyvinkin tiheään ja paljon, mutta
nyt viime vuodet olen ollut jumittuneena lähinnä vain
<a href="http://gnome.org">Gnomen</a>, <a href="http://kde.org">KDE:n</a> ja <a href="http://xfce.org">XFCE:n</a> välillä
pyörimiseen.</p>
<p>Jonkin aikaa on kuitenkin kiehtonut ajatus Zenbookin säätämisestä
käyttämään hieman minimalistisempaa ja optimoidumpaa vaihtoehtoa
käytössä olleille laajoille työpöytäympäristöille. Erityisen
kiinnostavaa on ollut ns. tiling windowmanager -tyyppisen ikkunoinnin
kokeilu.</p>
<p>Joitamia vuosia sitten kokeilin <a href="http://xmonad.org">xmonad:ia</a> ja
<a href="http://awesome.naquadah.org/">Awesome:a</a>, mutta kumpikaan ei jäänyt kovin
pitkäaikaiseen käyttöön. Nyt luettuani
<a href="http://wnd.katei.fi/weblog/entry-93">erään blogikirjoituksen i3wm:sta</a>, innostuin
ottamaan sen koekäyttöön ja olen ollut erityisen tyytyväinen.</p>
<p><a href="/images/post_images/2013-06-30-i3wm-screenshot.png"><img alt="i3wm kuvakaappaus" src="/images/post_images/2013-06-30-i3wm-screenshot-small.jpg" /></a></p>
<p><a href="http://i3wm.org">I3wm:n</a> etuna muihin samankaltaisiin vaihtoehtoihin on
<a href="http://i3wm.org/docs/">erityisen hyvä dokumentaatio</a>, sekä hyvin käyttökelpoiset
oletusasetukset. Myöskin hiiren kanssa onnistuu ikkunoiden koon
muuttelut ja vastaavat operaatiot, mikä ei aina ole itsestään selvyys
tiling -tyyppisissä ikkunanhallinnoissa.</p>
<p>Perusideana tässä käyttöliittymätyypissä on ikkunoiden järjesteleminen
ruudulle automaattisesti hyödyntäen mahdollisimman tehokkaasti kaiken
tilan, ilman että ikkunoita menee päällekkäin.</p>
<p>Aiemmin käytössä olleeseen Gnome Shell:iin verrattuna parempaa on
toiminta usean näytön kanssa. Gnomen kanssa vain yksi näytöistä pystyi
sisältämään useita työpöytiä extra -näytön ollessa pakotettu vain
yhteen. I3:ssa voi määrittää ja avata uusia työpöytiä kullekin
näytölle täysin vapaasti. Ja esimerkiksi Vinagre -etäyhteyssovellus
toimii nyt paljon paremmin kokonäytön tilassa. Gnomessa Vinagren
kokoruututila venyi väkisin käsittämään kaikki liitetyt näytöt, kun
taas i3:n kanssa se pysyy kiltisti yhdellä näytöllä.</p>
<p>Mikäli mielenkiinto heräsi, kannattaa vilkaista myös tämä
<a href="http://www.youtube.com/watch?v=Wx0eNaGzAZU">lyhyt screencast</a>.</p>
<p>Seuraavaksilyhyesti vaiheet joiden kautta i3wm:n asensin ja säädin
omaan käyttööni ja Fedoran 18 versiolle sopivaksi.</p>
<h3>Asennus</h3>
<p>Kaikki tarvittava löytyi valmiiksi Fedoralle paketoituna.</p>
<pre><code># yum install i3 dmenu i3status i3lock scrot
</code></pre>
<h3>Touchpad -asetukset</h3>
<p>Hakemistoon /etc/X11/xorg.conf.d lisätään tiedosto asetuksia
varten. Tiedoston nimellä ei ole muuta vaikutusta, kuin sen vaikutus
latausjärjestykseen. Eli jos sinulla on ko. hakemistossa muutakin,
valitse tiedoston nimi sen mukaisesti. Itse nimesin sen
50-synaptics.conf.</p>
<p>Olen tottunut käyttämään touchpadin täpäytystä varsinaisten nappien
sijaan, joten seuraavilla asetuksilla säädin yhden sormen täpäytyksen
vastaamaan hiiren vasenta nappia, kahden oikeaa ja kolmen
keskimmäistä.</p>
<pre><code>Section "InputClass"
Identifier "touchpad"
Driver "synaptics"
MatchIsTouchpad "on"
Option "TapButton1" "1"
Option "TapButton2" "3"
Option "TapButton3" "2"
EndSection
</code></pre>
<h3>Terminaalin värit ja muut asetukset</h3>
<p>Seuraavat tiedostoon ~/.Xresources lisätyt asetukset viilaavat
käytetyn <a href="http://en.wikipedia.org/wiki/Rxvt-unicode">URxvt terminaalin</a> värejä mukavempaan suuntaan,
asettavat taustan hieman läpinäkyväksi, sekä mahdollistavat tekstistä
löytyvien linkkien avaamisen oletusselaimeen klikkaamalla.</p>
<pre><code>!lines to scroll
*saveLines: 20000
!colors
!black
*color0: #222222
*color8: #454545
!red
*color1: #ff6565
*color9: #ff8d8d
!green
*color2: #93d44f
*color10: #c8e7a8
!yellow
*color3: #eab93d
*color11: #ffc123
!blue
*color4: #204a87
*color12: #3465a4
!magenta
*color5: #ce5c00
*color13: #f57900
!cyan
*color6: #89b6e2
*color14: #46a4ff
!white
*color7: #cccccc
*color15: #ffffff
*borderColor: #222222
*background: #222222
*foreground: #cdcdcd
!transparency
urxvt*transparent: true
urxvt*shading: 30
!scrollbar
urxvt*scrollBar: false
!disable borders
urxvt*internalBorder: 0
urxvt*externalBorder: 0
!clickable urls using default browser
urxvt*perl-ext-common: default,matcher
urxvt*url-launcher: /usr/bin/xdg-open
urxvt*matcher.button: 1
!Fonts
urxvt*font: xft:Monospace:pixelsize=14:antialias=true:hinting=true
urxvt*boldFont: xft:Monospace:bold:pixelsize=14:antialias=true:hinting=true
</code></pre>
<h3>Dropbox</h3>
<p>Säädetään i3 käynnistämään myös Dropboxin taustaprosessit
käynnistyessään lisämäällä tiedostoon ~/.i3/config:</p>
<pre><code>exec dropbox start
</code></pre>
<h3>Qt -sovellusten ulkoasukorjaus</h3>
<p>Qt -kirjastoa käyttävien sovellusten suhteen omaa silmää miellyttää
eniten vaihtoehto, jossa ne käyttävät samoja ulkoasutyylejä, kuin GTK
-sovellukset Fedoran oletusasetuksilla. Tämän sai kuntoon qt-config
työkalun avulla:</p>
<pre><code># yum install qt-config
$ qtconfig-qt4
</code></pre>
<p>Ja kohtaan “GUI style” valitaan GTK+.</p>
<h3>Print screen ja kuvakaappaukset</h3>
<p>Kuvakaappausten ottamiseksi asensin Fedoran pakettivalikoimasta
ohjelman scrot ja Print screen pikanäppäimen käyttöönotto onnistui
lisäämällä ~/.i3/config -tiedostoon:</p>
<pre><code>bindsym Print exec "scrot -e 'mv $f ~/Pictures/Screenshots'"
</code></pre>
<h3>KeepassX -ikkunan säädöt</h3>
<p>Salasanojen hallintaan käytän KeePassX -sovellusta ja i3:n kanssa
käyttökokemuksen saa varsin mukavaksi hyödyntämällä scratchpad
-työpöytäominaisuutta. Scratchpad on tarkoitettu
sovelluksille/ikkunoille, joita tarvitsee usein, mutta joiden ei ole
oleellista olla tietyllä työpöydällä näkyvillä kokoaikaa.</p>
<p>Lisäämällä ~/.i3/config -tiedostoon seuraavat rivit, saa määriteltyä
pikanäppäimen Scratchpadin käyttöön, sekä KeePassX -ikkunan siirtymään
sinne automaattisesti käynnistyttyään.</p>
<pre><code># Make the currently focused window a scratchpad
bindsym $mod+Shift+minus move scratchpad
# Show the first scratchpad window
bindsym $mod+minus scratchpad show
# Special app specific settings
for_window [title="KeePassX$"]; move scratchpad
</code></pre>
Viikon linkkivinkithttp://xn--niemel-gua.fi/2013/06/viikon-linkkivinkit.html2013-06-16T00:00:00+03:002013-06-16T00:00:00+03:00<p>Kokoelma kiinnostavia artikkeleita ja muita löytöjä, joita olen kohdannut viime aikoina.</p>
<p><a href="http://blog.priceonomics.com/post/47035579568/the-jellyfish-entrepreneur">The Jellyfish Entrepreneur</a> – artikkeli miehestä joka perusti lemmikkimeduusa-akvaarioverkkokaupan ja samalla markkinat meduusoille sopiville akvaarioille aloittamalla pelkillä verkkosivuilla ja Google Adwords -kampanjalla.</p>
<p><a href="http://techcrunch.com/2013/04/20/cognitive-overhead/">Cognitive Overhead, Or Why Your Product Isn’t As Simple As You Think</a> – käytettävyyden ja käyttöliittymien suunnitelusta ja niiden kognitiivisesta kuormittavuudesta käyttäjän näkökulmasta. Esimerkiksi automaattinen taustatoiminta voi aiheuttaa tällaista ylikuormaa, jos käyttäjä on epävarma sen toiminnasta, tai se aiheuttaa vääriä tuloksia, kuten vaikkapa Excelin automaattiset muotoilut. </p>
<p><a href="http://www.catwig.com/google-glass-teardown/">What’s Inside Google Glass?</a> – Google-lasit purettu ja sisälmykset esitelty.</p>
<p><a href="http://ianstormtaylor.com/whats-wrong-with-the-ios-7-icons/">What’s Wrong with the iOS 7 Icons?</a> – analyysi uuden iOS -version käyttöliittymän sovellusikoneista.</p>
<p><a href="http://fabiensanglard.net/prince_of_persia/">Prince Of Persia Code Review</a> – katselmus alkuperäisen 1989 julkaistun Prince of Persia -pelin assembly -lähdekoodiin. Artikkelissa käsitellään tähän mennessä lähinnä levyasema- ja käynnistysrutiinit, sekä tuonaikaiset mahdollisuudet koodin organisointiin. Avaa hyvin niitä optimointikeinoja, joita tuonajan peliteollisuudessa jouduttiin keksimään. Toivottavasti jatkoa on tulossa jossain vaiheessa.</p>
<p><a href="http://xkcd.com/1225/">XKCD: Ice sheets</a> – hieno havainnollistus jääkaudenaikaisen jääpeitteen paksuudesta suhteessa nykyisiin pilvenpiirtäjiin.</p>